Vaalikampanjoiden rahoittamisesta ei ole kirjoitettu vielä tarpeeksi. Tämän jälkeen on.

Viime päivien uutisten myötä olen menettänyt viimeisenkin ymmärrykseni aiheesta. Media on ottanut taas uudenlaisen roolin tehden uutisia itsestään. Olivat odottaneet pääministeriltä tietynlaisia kommentteja lentokentällä, mutta tämä oli jättänyt kommentoimatta. Lehteen saatiin dramaattinen kuva jonkun käden takaa. Hesari yritti päästä katsomaan ministerin myymiä tauluja ja nosti loukkaantuneen äläkän, kun ei päässyt. Puoluesihteerikin pakoilee mediaa kotonaan, vaikka medialla olisi täysi oikeus päättää hänen työssäkäynnistään ja ajankäytöstään.

Onpa tämän sanominen kuinka turhaa tahansa, media käyttää valtaansa jatkuvasti väärin. Edellä kuvaillut tilanteet ovat tiedotusvälineiden myynninedistämistä, lukijoita houkuttelevia ristiriitoja. Media antaa näille asioille nimet. Välttely, salailu, pakoilu, korruptio ja valehtelu ovat termejä, joista tulee paljon käytettyinä tosia.

Eräs ajattelija totesi Vaasan-matkallamme, että media on pystyttänyt näytelmän, jossa poliitikot näyttelevät. Oletuksena on, että todellinen persoona pyrkii roolihahmon läpi, vuorosanat sekoittuvat ja näyttelijäsuoritus epäonnistuu. Useammassakin lehdessä kerrottiin esimerkiksi, mitä Timo Kallin olisi pitänyt sanoa, ettei vaalirahoitusilmoituksen laiminlyönnistä olisi noussut samaa kohua. Lausuman sisältö oli toissijainen asia. Toisaalla eri toimijoille esitetään kysymyksiä, joilla saadaan ristiriitaisia vastauksia, ja voidaan kysyä, kuka valehtelee. Olettamuksilla, tiedoilla ja käsityksillä on kaikilla sama arvo. "En tiedä" on tietysti väärä vastaus.

(Tuleehan tuota itsekin päätoimittajana odotettua opiskelijakunnan toimijoilta tietynlaisia haastatteluvastauksia ja ajateltua, että "nyt kyllä vastasit väärin". Toimitusvaiheessa pitää välttää itse rakentelemasta ristiriitoja ja kohuotsikoita asioista, joissa ei ole ristiriitoja tai kohua. Opiskelijamediat ovat täynnään niitä, jotka eivät vältä.)

Verkostoituvassa maailmassa ihmetellään vielä, kuinka samat ihmiset ovat aktiivisia julkisen elämän monilla puolilla. Politiikassa toimivien ryhmien ja liike-elämän väliset henkilösuhteet ja rahaliikenteet ovat hirveän salamyhkäisiä ja epäilemättä moraalittomia kytköksiä. Eihän tämä tietenkään ole vain median hurskastelua vaan raha on hyvä sekoittamaan mitkä tahansa asiat.

Vaalirahoituskohu on kiusallinen niin rahoittajille kuin rahoitetuillekin. Toisinkin olisi voitu toimia - niin rahoitusilmoituksissa, rahoituksen vastaanottamisessa kuin rahoitusuutisoinnissakin. Enemmän asiasta kiinnostuneet voivat seurata tapahtumia vaikkapa <Lehden> sivuilta.