PÄÄSIN tänään mielipuuhaani, kun sain stilisoida ja asetella avoimen ammattikorkeakoulun toimijan käsikirjan. Muista asioista stressaantunut mielikin rauhoittui, kun urakka oli valmis.

OLEN työmatkalla ja yövyn hotellissa, johon minulla ei olisi siviilissä varaa. Täällä on kaikki pesuaineet ja muut tykötarpeet yksittäispakattuja. Hyvä, ettei kenkälusikkakin ole kertakäyttöinen.

Huomioin nykyään tällaisia asioita vaikka en tiukimpien luonnonlakien mukaan eläkään. Lipesin lentämisen vähentämisestäkin, kun perheen ajan varastaminen toista viikkoa peräkkäin tuntui liian pahalta. Maksan kuitenkin vapaaehtoista lentoveroa. Pakostakin mietin, kuinka vahvana motiivina oli mahdollisuus kirjoittaa asiasta tänne. En ole vielä hahmottanut vastausta.

TÄLLÄ kertaa avoimen amk:n vuoksi reissaaminen on tuntunut ihan hyödylliseltä. Aika paljon asiaan vaikuttaa se, että olin aiempaa aktiivisemmin yhteisessä työskentelyssä mukana. Ja aikaisempi tuomioni on ollut väärä; kyllä tässäkin porukassa on kokonaisuuksia hahmottavia realisteja, vaikkei juuri kenelläkään ole näissä hommissa valtaa käyttää kykyjään täysin määrin.