LINKITIN edustajistovaalikoneen Osakolaisen sivulle. Jostain syystä päätimme, ettei kone ole suuren yleisön selattavana ennen ennakkoäänestyksen loppumista, mutta samahan tuo olisi ollut, jos jo maanantaina olisi julkaistu.

Vaalikone on saanut ansaittua ja ansaitsematonta arvostelua. Ehdokkaan ja omien vastausten vertailu ei anna kaikkien mielestä lainkaan oikeaa kuvaa mielipiteistä. Nelikentässä on liikaa muuttujia, kun jokainen vastaus arvotetaan myös tärkeä / ei tärkeä -akselilla ja se on aivan liian pitkä se akseli. Vaalikoneessa ei oikein tuo nelikenttä toimi vaikka palautekyselyissä siitä onkin hyötyä.

Kysymyksiä on myös arvosteltu vääriksi, sillä joidenkin mielestä valtakunnan ja kunnan asioista ei edustajistossa päätetä. Opiskelijakunta on kuitenkin etujärjestö, jonka tehtävänä on edistää jäsentensä pyrkimyksiä yhteiskunnassa. Ehdokkaan mielipiteellä opintotuen vastikkeellisuudesta ja vastikkeettomuudesta on väliä silloin, kun opiskelijakunta yrittää saada oman kantansa esimerkiksi SAMOKin tavoiteohjelmaan, jolla pyritään vaikuttamaan valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Omia tavoitteitaan tai kantojaan on julkaissut pari vaaliliittoa tai ainakin löysin vain kaksi verkosta. Vaalin ainoa poikkialainen lista ja pienin lista puhuvat osin samoista asioista. Varsinaisen muutoksen perässä näkyy olevan vain toinen.

TAPASIN viikolla vanhan järjestökaverin, jota en ollut nähnyt vuoteen. Edellisellä kerralla olimme kumpikin vielä luottamustoimissa, nyt saamme kumpikin opiskelijakunnalta palkkaa.

Suhtaudun edelleen hieman huvittuneesti, kun kuulen entisten luottamushenkilöiden työllistyneen järjestöihin. Samalla huvittuneisuudella kerron myös omasta sivutyöstäni muille. Ei se silti tuomittavaa ole, sillä kaikille järjestötyöpaikka ei ole pelkästään paremman puutteessa napattu homma.

Kyseinen kaveri oli listannut paperille asioita, joita hän voisi tehdä opiskelijakunnan jäsenpalvelujen kehittämiseksi. Kun lista oli tarpeeksi pitkä, hän päätti hakea jäsenpalvelusihteerin tehtävää. Toinen kaverini soitti jokin aika sitten ja kertoi saaneensa koulutusta vastaavan (mutta toki pienipalkkaisen) työtarjouksen eräästä opiskelijakunnasta. Hänelläkin oli ammatillisia perusteluja paikan vastaanottamiselle.

Minä olin haaveillut Osakolaisen päätoimittamisesta puolitoista vuotta ennen kuin tilaisuus odottamatta tarjoutui. Ei hakeminen silloinkaan itsestäänselvää ollut. Vanhoihin haaveisiin uppoutuminen kuitenkin ratkaisi asian.

[KUVISSA esitetty näky kohtasi minut perjantaina, kun bussi saapui Raahen linja-autoasemalle.]