PÄÄ muuttui viikolla punaiseksi. Värjäys taisi olla ensimmäinen moneen vuoteen.

Parturin tuolissa istuessani (leikkautin hiukset ennen kotivärjäystä) mietin kaikkia niitä kertoja, jolloin olin ollut samassa tilanteessa. Suhtautumiseni ulkonäköön on selvästi muuttunut. Enää ei tullut sitä alastomuuden tunnetta, kun lyhentyneet kutrit paljastivat pään koon ja ympärille kertyneen ylimääräisen tai saivat minut näyttämään ikäiseltäni.

Määrittelin jonkin aikaa sitten pukeutumistyylikseni sen, mikä tuntuu mietityltä ja varmalta. Hiusten ja muun näkymisen suhteen taidan ajatella samoin. Enää en peitä kasvojen epäpuhtauksia monikerroksisella kuorrutuksella enkä käytä monenlaisia aineita hiusten suuntaamiseen. Välillä (harvoin tosin) unohdan muotoilla kampausta lainkaan enkä ahdistu, kun muistan asian kesken työpäivän.

Ehkä sitä on viimein tehty sinunkaupat peilin asukin kanssa.

YÖJUNA vie meidät kohta Helsinkiin ja tuo viikon kuluttua takaisin. Reissua onkin jo ehditty odottaa.